Paluu arkeen

Nämäkin sukat ovat odotelleet valmiina kameraa jo jonkun tovin.

Lankoina Step kirjavaa ja Classic tummansininen päällimmäisissä kaverina. Miesten kokoisia, kuopus nappasi alimmat jo omaan käyttöönsä. Toiset kaksi matkasivat myyntiin Outin Kyläkahvilaan. Koneella neuloin nämä kaikki.

Puikoilla tulossa kahdetkin sukat. Toiset hikoilivat aamun Suomi-Tsekki -peliä seuratessa niin kovin ,että pääsivät jäähylle syliini. Ei siinä viimeisen erän aikana paljon malttanut puikkoja heilutellakaan! Hyvä Leijonat, 2-0!!

Kaksi huivia olen myös saanut valmiiksi, odottelevat vain pingoitusta. Kovasti houkuttelisi aloittaa puikoilla joku takki itselle, mutta sitä ennen kone saa taas surruutella tilauksia.

Tänään onkin välipäivä lumitöissä. Kohta on muuten ylikuntoa , olen nimittäin lisännyt liikuntaakin herättääkseni itseni talvihorroksesta.  Kahtena päivänä olen juossut vedessä ja kerran Vuoksessakin, tosin Vuokseen kävelin rappuset alas ja pikaisesti sitten ylös samaa tietä. Kauan ei tarennut tällä kertaa ilakoida siellä. Tänä talvena en ole juurikaan avantoon pulahdellut eli karaissut itseäni. Toivottavasti Nepalin lapset saavat lukutaitoa myös minunkin osaltani. Ainakin tällä hetkellä on sellaista näyttöä kertynyt puntariini.

Nopeasti aika vierähtää, tänään on taas se aika kuukaudesta, nimittäin Neulekahvilan aika klo 18-20 Outin kahvilassa. Tervetuloa mukaan!

Nyt on aamun toinen mukillinen kahvia hörpitty ja aika siirtyä neulomaan!

Ja suuret kiitokset kommenteistanne! Täytynee käydä ostamassa pukupussi ja varastoitava puku talteen.

 

Puku

Tässä vihdoin viimein kuvia valmiista puvusta. Meille oli alusta pitäen selvää, että puvusta tulee vanhaa aikaa kuvaava, eikä nykyisin suosiossa oleva (olkaimeton)iltapuku. Tansseissa olikin tasan kaksi vanhanaikaista naisen asua ja yksi miehen asu. Erilaisia nuoria, vanhoja?

Tämä kuva on vielä edelliseltä illalta, sininen huivi päässä suojaamassa  kampausta varten rullattuja hiuksia.

Näissä kuvissa asu näkyy parhaiten, juhlapäivän otoksissa olikin jo sitten menoa ja meininkiä.

Juhlapäivän ensimmäinen tanssiosuus juuri ohitse!

Väliajalla ennen illan pääjuhlaa ehti sankari kotiinkin pariksi tunniksi. Äidin korut lainassa :)

Tummista hiuksista ei kampaus oikein hyvin erotu valokuvissa.

Kiitokset taitavalle kampaajalle! Kymppi!!

Runsaat helmat olivat näyttäviä tanssien pyörähtelyissä.

Rokokootyylisen puvun kaavat löysin vanhasta Suuri käsityökerho -lehdestäni 12/1996. Koko ompeluprojektin ajan minulla kummitteli eräs viime kesän otsikko mielessä. Se kumoutui kyllä totaalisesti! 

Nyt olenkin jo vähitellen palaillut neuleiden pariin. Tosin juhlakausi jatkuu, eilen kävimme synttäreillä ja kohta taas lähdemme toisille. 

Seuravalla kerralla sitten jo neuleasiaa!

Pukuharjoitukset lähestyvät

Puku on valmis, eilen valmistui viimeinen silaus. Jännitys tihenee, äsken kävin viemässä puvun juhlapaikan pukuhuoneeseen.

Tässä vielä yksi kuva viimeviikon sovituksista.

Tässä asu odottelee vielä henkareissa kotona, muhkea alushame on valloittanut yhden nojatuolin olohuoneessamme. Ei kyllä näytä miltään kummoiselta noin henkareissa roikkuvina!

Liiviin olen tyytyväinen. Sen valmistushan tuotti eniten huoltakin! Lopputulos on oikein istuva, vaikkei kuvasta sitä uskoisi.

Ruusujen kiinnitys helmaan tuotti hiukan päänvaivaa, mutta kiinni ovat helmassa!

Aion lähteä kohta kameran kanssa pukuharjoituksia seuraamaan ja yritän samalla napsaista kuvia kokonaisuudesta. Muistuu elävästi mieleen omat juhlani vuodelta 1981.

Nyt en malta enempää, heippa! 

Poimutusta

Urakalta tämä tosiaan tuntui eilisen päivän aikana useampaan otteeseen! Tässä on 7 metriä lakanakangasta kasassa! Tänä aamuna kiinnitin tuon ripsinauhan vyötärölle. Ompelin ripsinauhan kaksinkertaisena jotta tuo määrä kangasta asettuisi ryhdikkäästi vyötärölle.

Kuvassa se on vielä nuppineuloin kiinnitettynä. Väliin kuuluu sovituksen uhrilta aaiii auts. Kaikkea sitä joutuu laps kärsimään. En ole raskinut ostaa vieläkään sovitusnukkea, kun ei näitä ompeluksia niin runsaasti ole viime vuosina tullut tehtyä. Miksiköhän? Ihan mukavaahan tämä vaihteeksi on. Niin ja pystyisihän sovitusnukkea hyödyntämään neulevaatteiden huolittelussakin.

Vaatimuksena oli, että näkyyhän tuo kisuli kans kuvassa Niin, tuota poimutettavaa tuli kaikenkaikkiaan 24 metriä plus vyötärön kolme. Lyijykynällä merkitsin noiden poimutelmien kohdat. Tosin laskin niitä kuitenkin hiukan alemmas alkuperäisistä merkinnöistäni.

Tänään leikkasin liivin ja vuorin siihen, sekä liivin alle tulevan puseron sain lähes valmiiksi. Ehdinpä vielä kasata liiviäkin hiukan. Niistä ei nyt ole kuvaa kun sovitettavalla oli kiireinen päivä kaikkine autokouluineen. Ratin takanakin on jo ehditty istua kaasujalkaa ja kytkinjalkaa käyttäen. Onkohan kakkosauton osto kohta lähellä? Tämä nykyinen kun on automaattivaihteinen. Voisi olla parempi alkuun ajella ihan manuaalivaihteilla.

Huomisaamuna ehdin vielä hetken jatkaa ompeluksia ennen töihin lähtöä. Onneksi ensi viikolla on vielä vapaapäiviä ompelua varten. Oikeastaan pahiten kesken onkin enää tuo liivi.

Nyt sohvalle neulomaan!

Mukavaa perjantai-iltaa. Taitaa minulta olympia-avajaiset jäädä yöllä katsomatta.

Lopuksi pari kuvaa samasta koivusta, eri kellonaikaan! Tammikuun 25. päivällä ja auringon laskun aikaan.

Neulerintamalla hiljaista

Tällä hetkellä päiväni koostuvat ompelutyöstä, nimittäin siitä vanhojenpuvun valmistamisesta. Poimulankoja olen ommellut metritolkulla ja tänään jatkuu samainenkin työvaihe.

Tässä uskollinen luottokapineeni, ostettu vuonna 1984 muistaakseni. Mukavaa istua välillä tällä puolen pöytää ja vilkuilla neulekoneen takana olevia lankakeriä.

Toinen luottokoneeni löytyy tämän ompelukoneeni vasemmalta puolelta

Tässä on alushameen huolittelu menossa. Tämän saumurin ostin kesällä 1989, vähän ennen kummityttöni syntymää.  Seuraavat kymmenen vuotta tällä surruuttelin monet monet vauva- ja lastenvaatteet lähipiirille sekä omille lapsilleni. Siihen aikaan oli salihousubuumi vielä kuuminta hottia. Niitäkin syntyi monet versiot.

Tällä hetkellä valmiiksi olen saanut päällimmäisen hameen sekä varsinainenkin hame on jo helmapäärmettä vajaa valmis. Helman pituutta jo eilen mallailimme, mutta roikkukoon vielä henkarissa venymässä, ettei enää pitene valmiina. Loimusametti on sen verran joustavaa ja raskasta materiaalia. Alushamekin saattaa vaatia pituutta joten tarkistan sitten myöhemmin. Tosin saahan se alushame vähän pilkistääkin

Alushameeseen kävin eilen ostamassa lakanakangasta. Kotoakin olisi tietysti löytynyt puhtaita valkeitakin lakanoita, vaan sellaisia ohuita ja ryhtinsä jo käytössä menettäneitä, että päätin ostaa uutta. Tänään on tarkoitus saada ainakin tuo alushame valmiiksi. Niitä poimulankoja siis!

Vaativampi osuus on vielä edessä, nimittäin (kure)liivin työstäminen. Korsettitoppeja en ole aiemmin ommellut joten pientä jännitystä on ollut ilmassa leijumassa. Sen on varmaan kotiväkikin huomannut... Liivistä tulee kevennetty versio korsettiin verrattuna, toki luutakin tarvitsen, mutten joka saumaan.

Alunperin suunnitelimme että minun ei tarvitsisi ommella liiviä, vaan käyttäisimme lainakorsettia. Sen saimmekin lainaan vaan se oli kuitenkin liian pitkä tähän malliin. Malli nimittäin muuttui vielä, sanoisinko viime hetkellä. Löysimme sopivan mallin vanhasta Suuri Käsityölehdestä.

Eilen illalla sovitimme lakanasta harsimaani koeversiota. Lähestyvän ystävänpäivän kunniaksi valitsin sydämellistä vanhaa lakanaa. Sen päätyosa oli vielä tarpeeksi napakkaa tähän.

Vähän täytyy vielä liiviä lyhentää, mutta muuten näyttää varsin sopivalta.

Eivät nämä vaatekappaleet vielä tähän lopu! Liiviosan alle tulee vielä pusero, joka on jo valmiiksi leikattuna odottamassa.

Nyt jatkamaan! 

Kissankäpälä -huivi #2

Tässä esittelen uuden Kissankäpälä -huivin, mallihan on sama kuin alkuvuodesta valmistunut luonnonvalkoinen versio. Päätin nyt sitten ristiä huivimallin tuon aloituskuvion mukaisesti Haapsalu Sall -kirjassa olevan pitsikuvion mukaan.

Lanka Pirtin kehräämön kampalankaa tex 110 x 2

puikot 4 ja 4,5 pitsiAddit

menekki 108 g

koko n. 180 x 89 cm

Maisemat eivät juuri ole muuttuneet sitten valkean huivin kuvaamisen melkein kuukausi sitten! Valokuvat ovat vähän ylivalottuneita, mutta pilvisellä kelillä olisi muuten tullut melko tummia kuvia. Taustalla olevassa koristeomenapuussa pikkuiset omenat ovat pysyneet sitkeästi oksissa kiinni, mitä nyt jotkut omenat ovat hiukka räjähdelleet hauskasti pakkasessa!

Ensi alkuun otin itse pelkkiä tasokuvia, mutta pyysin kuitenkin tällä hetkellä yksikätisen mieheni ottamaan muutamia kuvia. Oikea olkapää nimittäin lähti sijoiltaan kaukalopallossa parisen viikkoa sitten. Urheilu on vaarallista! Joulun aikaan nuorimmaisella oli jalka kipsissä, kun ukkovarpaasta murtui pieni luu sählypelissä.

Ohjeen kirjoittamista en ole unohtanut, mutta sitä pähkäilen sitten myöhemmin. Se vanhojenpukuprojekti nimittäin alkaa kohta!

Tunnelmallisia auringonlaskun värejä parin viikon takaa.

Sormet kohmeessa kiertelin parisen viikkoa sitten kuvaamassa pihallamme jalustan kanssa.

Vihreä valo piharakennuksen nurkalla tulee katulampusta. Näissä sinisissä sävyissä on jotain mikä kiehtoo minua kovin! Saatte varmaan nähdä näitä lisääkin!

Nyt neulomaan koneella pipoja!