Uusi huivi jälleen

Vielä yksi huivi esitteillä ennen sukkasadon alkua. Tämän jälkeen voisikin jo seuraavaksi olla siis sukkia tarjolla...

Tämänkin huivin aloitin sileänä.  Sellainen on helppo aloittaa milloin ja missä vain, jos ei ole tiettyä mallia heti mielessä eikä kaavioita vieressä. Neulomisen aikana voin sitten samalla miettiä uutta vaihtelua kuvioihin ja selata mallikirjoja ideoita etsien.

Ensin kuvasin huivin kuivuneella koivunlehtipedillä. Koska kuvio ei oikein erotu hyvin syksyisen kirjavasta alustasta, ripustin huivin lastemme "lintujen tähystystornin" seinälle. Vielä muutama vuosi sitten tätä rakennelmaa remontoitiin ahkerasti. Alaosan majan seinät ja ikkunat ja ovi vaihtuivat välillä päivittäin uuteen kohtaan. Joskus ovikin naulattiin kiinni ja majaan mentiin yläkautta tikapuita pitkin laskeutuen alas. Siinä saivat lapset toteuttaa ideoitaan! Naruja viritettiin kiipeilyä varten viereisiin puihin.

Huivin reunuksen kuviot nappasin kirjasta First Book of Modern Lace Knitting ( Marianne Kinzel ) Alkuperäinen ohje on pöytäliinalle, mutta sopii siis mainiosti myös villaiseen huiviinkin. Pöytäliinan ohje on nimeltään Springtime

Lanka Pirtin Kehräämön meleerattua karstalankaa 140 tex x 2, väri 723

Puikot 5 pitsiaddit

koko n. 62 x 130 cm

paino 130 g

TeSalle suuret kiitokset saamastani tunnustuksesta. Olen erittäin otettu tästä! :)  Saapi napata ken haluaa!!

Edit: Huomasin äsken saaneeni myös toisenkin tunnustuksen. Suurkiitos Mari! :)

Vielä reilu viikko tiivistahtista työtä. Olen jo todellakin loman tarpeessa! Vaikka lomaa ei vielä olekaan näköpiirissä niin työpäivät hiukan harvenevat, joten saan taas tarttua puikkoihin useammin ja neulekoneeseenkin töiden merkeissä.

Tässä vielä kuva takapihaltamme. Kuvasta saa paremman (no, enpä nyt tiedä) käsityksen tuosta majasta/tornista. Hallittu hoitamattomuus pihallamme kukoistaa edelleen...

Perunalaarissa tapaamme sukkien merkeissä. Sukkia siis kohta tikuttelemaan, vaikka lapasiakin jo tarvitsisi perheelle neuloa. Ensin kuitenkin huivia neulomaan! 

Pilkettä silmäkulmassa ja kuvassakin.

Terveisin Anne

 

Huivi vaaleanpunainen

Pelargoniat kukoistavat, kun olen näille jaksanut kantaa lannoitevettä päivittäin. Vanhoja kukkasia, joita olen saanut talvetettua jo useamman vuoden. Keväällä nostan nämä kasvihuoneeseen valoa ja voimaa saamaan ja kun tulee tarpeeksi lämmintä siirrän ruukut pihalle. Tänä vuonna tosin siirsin vasta juhannuksen jälkeen, laiskuuttani.

Tarttuipa kerran hyllystäni kerä vaaleanpunaista Pirtin kampalankaa. Huiviksi rupesi lanka taipumaan, kuinkas muuten. Helppoa on aloittaa sileänä, mutta heti kohta syntyy idea kuviolla jatkamisesta.

Välipitsiksi muotoutui yksinkertainen reikäneule, jota vuorottelin sileän neuleen kanssa. Reunakuvioksi päätyi sama malli kuin monessa aikaisemmassakin huivissa.

Tässä kuvassa näkyy parhaiten reunuksessa vaihdettu harmaapohjainen lanka (kahta eri harmaata), samalla värillä värjättynä. Nämäkin langat ovat vanhaa varastoani, Pirtin kehräämön lankoja siis. Itse en ole näitä värjännyt.

Malli nimetön

lanka Pirtin Kehräämön kampalanka tex 90 x 3

puikot 4,5 pitsiaddit

koko kärjestä niskaan 77 cm, siipien kärkiväli 150 cm

paino 185 g

Kesä se on mennyt kuin siivillä! Keskimmäinen aloitti jo viikolla koulunkäynnin ja vanhin sekä kuopus starttaavat tiistaina. Leirikeskus toimii vielä täysillä, huh huh! Onneksi työmaalla on ilmalämpöpumppu ja iso kylmiö joten olemme tarenneet melko mukavasti leipoa ja paistaa ja keittää...

Nyt onnistuin siirtämään kuvat entiseen tapaan Flickristä vuodatuksen kautta. Taisi olla onneksi vain joku tilapäinen häiriö. 

PS. Huivi on taas puikoilla, vaikka nuo sukkamallit  jo kutkuttavat kovasti. Ullan uudessa yllätys extrassakin on sukkia tarjolla. Yhdet puikoilla olevat sukat voisin yrittää kutaista (lue: hidasta kuviomallia puikoilla) pois ennen kuin sadonkorjuu alkaa!

 

Mehua on jälleen tänä vuonna saanut keitellä, tosin omat pensaat eivät juurikaan satoa antaneet ja ne vähäisetkin punaiset ovat räksät  mokomat syöneet kai kokonaan. Mustia saimme vain vajaan ämpärillisen. Nyt on kuudes maijallinen keitetty, vanhempieni marjoista sentään sain mehua keitettäväksikin asti. Nyt suuntana oma keittiö!

Heippa!

Elokuu melkein jo puolivälissä

Tulossa, tämä hypähti äsken puikoilta. Odottelee vielä viimeistelyä...

Tämä tuli jo, viime viikolla.

Nyt odottelen Sukkasadon alkamista, kirjasta löytyi niin monet upeat sukkamallit toteutuslistalleni! Ensin täytyy vain malttaa odottaa ilmoittautumispäivää, 14.8. lähestyy.

Nyt ei sitten kuvien lataaminen Flickrin kautta onnistunut, onkos teillä muilla ollut hankaluuksia? Johtuuko se tuon Flickrin uudistuksesta, löysin kuitenkin kuvien muokkaamisasetukset actions -linkin takaa... Kun haluaisin viettää vapaan aikani muuten kuin näitä säätöjä tehden. :(

Lähden mieluummin neulomaan!! Heips!

Huivi

Verho raottuu...

Eilen illalla laitoin vihdoin viimein "tötterö"huivin pingoittumaan. Huivi tuli keväällä aloitettua ilman mitään sen kummempia suunnitelmia, ihan sileää neuletta. Silmukoita lisäilin reunassa kuten Trachtentuch -huivissakin. Matkan varrella päätin sitten lisätä jotain pitsikuviota. Selailtuani eri vaihtoehtoja kirjoistani, valtsin Sigridur Halldorsdottirin huivikirjasta Three-Cornered & Long Shawls mallin HALFSKAK kuviot. 

Laskin silmukat ja jatkoin sileää lisäyksineen kunnes oli tarvittava määrä silmukoita kuvion aloittamiseen. Halusin tehdä tästä reilunkokoisen, kunnollisen hartiahuivin. Ja sellainen tästä tulikin. Kaareva reuna asettuu hartioille mukavasti ja kestää hyvin paikoillaan.

Lanka Pirtin Kehräämön 90 tex x 3 kampalankaa

puikot 5 pitsiaddit

menekki 265 g

koko niskasta kärkeen n. 95 cm, siipien väli oiottuna n. 190 cm

Huivista tuli mieluinen!

Kohta ne illat viilenevät kuitenkin... Tällaiseen onkin sitten mukava kääriytyä!

Muokkausta

Menin sähläämään vähän pohjaa, mennään nyt tällä valmiilla, kun eivät enää onnistu entiset näkymään kunnolla.

Kalajoki -sukat

Sukat ovat olleet mukavia pikkuprojekteja tässä kesän mittaan. Ne ovat tarpeellisia ja nopeasti valmistuvia neuleita.

Vesi on ollut pienenä sivuteemana kukkia, siis sukkia, kuvatessa, nyt vain sukkien nimessä.

Toissaöinen sade ja ukkosmyrsky onneksi meni meidän nurkilla pikaisesti ohitse eikä suurempia vahinkojakaan sattunut. Vaikuttavaa salamointia seurasimme terassillamme hetken aikaa.

Toisin oli kesällä 1972 kun perheemme telttaili Saimaan saaressa. Silloin pienenä tyttönä ollessani on tuo kokemus jäänyt muistoihini selkeästi. Lähestyvän ukkosen kumu on jäänyt lähtemättömästi korviini kaikumaan. Valtavan helteinen iltapäivä ja lähestyvät tummat pilvet idän suunnalla. Vanhempien huolenpito, pois järvestä ja rannalta. Tavaroiden keruu turvaan sateelta. Vene vedettiin tarpeeksi ylös rannalle ja kiinnitettiin huolellisesti. Teltan päälle oli jo kiinnitetty suojamuovi, ei ollut vielä vedenkestävää telttaa...

Kello oli noin kahdeksan illalla. Sade ja tuuli yltyy. Lentävät lautaset. Pino kertakäyttölautasia oli unohtunut kiireessä rantakivelle pieni kivi asetettuna painoksi. Vaan ei se ollutkaan tarpeeksi painava kivi!

Ja se pelottavakin tunnelma pienessä teltassa, vettä oli kymmenisen senttiä pohjalla. Osittain irronnut suojamuovi räpätti voimakkaasti ja äänekkäästi teltan ulkopuolella. Uimapatjat, joita käytimme nukkuma-alustoina yöllä olivat nekin tietysti aivan märät ja taisivat kelluakin teltan sisällä. Teltta pysyi kuin pysyikin pysyssä! Isäni ja äitini tukivat käsivarsillaan teltan seiniä, se ehkä auttoi riittävästi ettei telttakin lähtenyt lentoon pahvilautasten tavoin. Kait me lapset saimme sitten loppuyön kuitenkin nukuttua, en ainakaan muista valvoneeni koko yötä.

Aamulla herättyämme ja astuessamme ulos pienestä ja oranssista soputeltastamme  paljastui  totuus ympärillämme karmeana järkytyksenä! Pienehkö koivu telttamme vieressä oli sentään pystyssä, mutta teltan takana  männyt olivat kaatuneet sikin sokin pitkin Lintusaarta, onneksi poispäin teltasta. Vene tallessa, saaresta poispääsy turvattu! Rantahiekkakin oli puurajaan asti aivan tasaisen sileää. Lautasia ei löytynyt!

Vielä enemmän meitä (vanhempiani varsinkin) huolestutti miten kotimme oli mahtanut selvitä myrskystä. Kotimme kylällä sekä autommekin rannassa venepaikan lähellä olivat kuin ihmeen kaupalla välttyneet kaatuneilta puilta.

Joutseno sai siitä oman Myrskypatsaankin kirjaston kupeeseen myräkän muistoksi. Nykyinen keskusta oli silloin ennen myrskyä vielä sankkaa mäntymetsää.

Nurmikon leikkuu on väänyt vähäiseksi tänä kesänä, nyt sen voisi taas leikatakin.

Kalajoki-sukat

Nalle Aloe Vera, väri 175, Korian reissutuliaisia

puikot 3 KnitPro sukkikset

menekki 75 g

koko omaan jalkaan sopiva, kuten kuvista näkyy :)

Nyt jatkamaan vapaapäivän viettoa, viemällä pyykit narulle!

Sukat

Nämä sukat ovat valmistuneet mökkeilyviikonlopun jälkeen. Välillä täytyy neuloa ihan perussukkaa.

Kuvasimme nämäkin sukat veden äärellä.  Siis lämpöasteita ilmassa vain 14!!! Tuosta vedestä en tiedä, en mitannut, saman verran varmaan :DD

Varovasti varpahillaan...Oikeasti jo tuntuivat tarpeellisilta jaloissakin tänään tässä vaihtelevassa Suomen suvessa. Ja huomiseksi lupasivat jälleen yli 30 asteen lämpötilaa! Villatakkikaan ei olisi äsken ollut pahitteeksi kuvatessamme sukkia takapihallamme. Lähestulkoon samanlaiset sukat neuloin näistä kuin talvella valmistuneista.

Lanka Regian Kaffe Fasset 6-fädig väri 05951

puikot 3 KnitPro sukkikset

kärjestä aloitettu, Ullan linkki

kantapäissä tiimalasi

varren päättely neulalla, kirjassa Knitting socks with handpainted yarn (Carol J. Sulcoski) on ainakin ohje tähän.

langanmenekki 50 + 50 g

koko n. 39

Nämä pallo-ohdakkeet jaksavat kiehtoa minua joka vuosi.

 Tango-fani myssyt kaikilla päässä

Iltavuoro kutsuu, joten pidemmittä puheitta...

Heippa!