Nuoriso kyseli eilen että mitä ruokaa meillä tänään on tarjolla. Noh eiköhän näillä pärjätä! Ainakin pari tuntia 
Kuvassa olevalle vadille eivät kyllä kaikki paistetut munkit mahtuneet...
Tosi neuloja neuloo munkinpaiston lomassa huivia, kääntää padassa munkit ja jatkaa paistamista. Siis vahtii kypsyysastetta, sitten välissä vaihtaa uudet rinkulat tilalle ja sokeroi hiukan jäähtyneet munkit. Asettelee ne vatiin tarjolle, kuikuilee kammareiden oville. Ei elonmerkkejä... Sain kaikki paistettua, vieläkin hiljaista! Onkohan näissä jotain vikaa?
Kysyn mieheltäni, kuulemma ovat yhtä hyviä kuin aina ennenkin. Lapsilta on kyllä hajuaisti mennyt! Ennen niitä kytättiin kuin kuuta nousevaa ja kuumat munkit häipyivät nopsaan siman kera sitä mukaa kun niitä sain paistettua...
Tämän lähemmäs vapun valmisteluja meillä ei enää mennä, lapset ovat jo niin isoja. Simaa toki tein, mutta ilmapallot ja serpentiinit jäivät kauppaan...
Huominen aattopäivä menee puodissa, joten lankaostoksille ehtii vielä huomennakin. Illalla jatkan kilistelyä kotisohvalla, nimittäin puikkojen (paitsi jos on puiset käytössä), mieskin lähtee yövuoroon joten joudan hyvin neulomaan :) Ehkä tätä alla olevaa. Ylimmässä munkkikuvassa tämä neulomus muuten pilkahtelee vadin alta
PS. Tämä ei ole päähine vaan sitruuna...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti