Kyllä ovat neulomiset jääneet taka-alalle viimeaikoina! Jokunen kuukausi sitten sain tietää tulevasta ompeluhommasta kun tytär pyyteli itselleen pitkää mustaa takkia, keinonahkaista vielä! Mallikuvat olivat paperille tulostettuna. Onneksi sain vaihdettua materiaalitoiveen kuitenkin kankaiseen. Pääsee kiireinen äippä vähän helpommalla, mukamas!
Vaan toisin kävi. Käytössäni olevia kaavoja jouduinkin muokkaamaan sitten niin reilusti että kyllä olisivat keinonahat olleet reikiä täynnä. Itse en osaa peruskaavoja ja niiden kuositteluja (ainakaan monimutkaisia) tehdä kun olen muinoin kudontalinjan käynyt kotiteollisuuskoulussa. En ole myöskään ollut tarpeeksi innostunut kaavojen tekemisestä. Valmiita kaavoja osaan toki muokata ja soveltaa.
Lähinnä hihojen (kahdesta kappaleesta ommeltavat) kaavat vaativat todella kovaa kättä kaventamisessa ja uuden pyöriön muokkaamisessa jotta saisin ne tyköistuvan mallisiksi. Meinasi nimittäin hihat palaa ompelijalta monta kertaa!!! Tarvitseekohan peruskaavojen tekoon ja niiden muokkaamiseen minun kuitenkin perehtyä tulevaisuudessa?
Valmista tuli kuitenkin ihan ajoissa. Tässä pari kuvaa. Asukokonaisuus kuvissa ei tosin vielä ole lopullinen. Peruukki haettiin tänäaamuna Lappeenrannan tullista ja tytär on jo Hesassa tällä hetkellä. Peruukki tilattiin Jenkkilästä jostain roolivaatefirmasta (tarkennan myöhemmin). Toimitus oli ihan nopeaa ja ensiluokkaista kaikkine seurantanumeroineen päivineen vaan kun olisi tytär saanut aikaiseksi tilata jo aiemmin. (enkä aina muista itse tiedustella asioiden hoidosta). Kätevää oli kuitenkin seurata lähetystä saapumista sieltä kaukaa asti ja jännätä ehtiikö ajoissa! Muutamaa tuntia ennen junan lähtöä kävivät isänsä kanssa hakemassa.
Kuvat otimme eilen illalla. Otan sitten lisää kunhan tyttö saapuu reissusta(linkki) kotiin.
Ihan yks yhteenhän tämän puvun kaavoitus ei ole pleikkapelin(linkki) esikuvansa(linkki) kanssa. Eikä hahmon aseistusta yritettykään tehdä. Viime syksyn(linkki) cosplayasun valmistuksessa pääsin kyllä tosi helpolla.
Jos yritin olla räätäli niin piti minun harjoittaa vähän suutarin töitäkin. Tytön vanhat maiharit tai pikemminkin vasemman jalkineen vetoketjun kiinnitysommel oli kulunut puhki. Kuopus otti yhden lähikuvan työvaiheesta uudella pokkarillamme. Ostimme uuden, kun käyttämäni kamera on vähän liian iso reissulla mukana kuljetettava.
Onneksi lankalaatikostani löytyi myös vanhaa kunnon karhulankaa, jota töröttää kuvan yläosassa. Kenkiä täytyi myös huoltaa muutenkin:
Puutarhamme on vähän päässyt villiintymään, mutta onneksi keskimmäinen on pestattu kesäksi mm. nurmikonleikkuuseen. Keinun vieressä oleva grilli/savustuspaikka on saanut myös katon ja ristikon jo ympärilleen tänä kesänä. Enää ei kalansavustajan tarvitse kastua. Joka kesä on jotain pientä projektia pihallamme menossa...
Tässähän tätä. Neuleasiaa ja lankakuvia luvassa lähipäivinä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti