Olin melkein 'lentoon lähdössä' -tunnelmissa saatuani vihdoinkin haasteeksi ottamani huiviprojektin neulottua ja pois pingotuksesta. Huivista tuli yllättävän suurikin kooltaan. Neulomisprosessin aikana pohdin kyllä useammin kuin kerran miksi oikein päätin tätä jatkaa. Sitkeästi kuitenkin pysyin sohvannurkassa neulomassa huivia. Lopputulos on nyt esittelyssä kuvien kera.
Wings of Horus, ravlink Kalinumban ohje
lanka Teetee Elegant väri 123
pitsiaddit 3,5
huivin koko kärjen kohdalla 105 cm, siipien kärkiväli n. 250 cm
menekki 128 g
Kuvaamistuokio oli hiukan kiireinen koska sekä minulla että miehelläni oli iltavuoro silloin enkä malttanut enää odottaa pidempään kun sääkin oli suotuisa. Kuvat ovat siis jokseenkin hätäisiä otoksia. Huivi vinksottaa vähän joka kuvassa milloin mitenkin päin.
Pientä jännitystä oli lisäksi ilmassa kun kiipesin grillipaikkamme vastavalmistuneelle katolle. Paljaat jalat pitivät kyllä oikein hyvin tuoreella ja karkealla huopakatolla. Onneksi en myöskään pelkää olla korkealla ja... tulipa samalla aamujumppakin tehtyä.
Mies kiipesi viereisen piharakennuksemme katolle ottamaan lisää kuvia katolle asetellusta huivista. Mukavan karkealle pinnalle huivi asettui mainiosti, eivät edes tuulen tuiverruksetkaan pölläytelleet siipiä. Kuvasta näkee myös miten pihamme jakautuu kahteen osaan: toista hoidetaan hillityn hallitusti ja tässä grillin alueella (ja vähän muuallakin) vallitsee hallittu hoitamattomuus nykyisin. Lisäkommenttina mainittakoon vielä että 15v poikamme oli innokkaana isänsä apumiehenä kattoprojektissa ja piippu on kokonaan hänen muuraamansa.
Huiviin palatakseni, tämä reunus oli kaikkein mukavin osuus koko prosessin aikana. Tähän varmaan vaikutti sekä kaavion helpottuminen että tieto valmistumisen lähestymisestä.
"Verryttelin" aamunkankeita jalkojani ennen katolle kiipeämistä. Toivottavasti saisin vielä
alleillenikin kyytiä...
Häntä eikun pyrstö jäi koipieni väliin
Ei kait sitten ihme ollut kun lento tyssäsi lyhyeen
Loppujen lopuksi olen huiviin oikein tyytyväinen.
Tässä kuvauksen vaiheessa mies oli jo karannut sisälle ja laskeuduin tukevasti asetettuja tikkaita myöten alas kamera kaulassa. Ei se onneksi pahemmin kolahdellut askelmiin.
Lisää taas kunhan "parempi" aika koittaa! Kiitos kaikille edellisten kirjoitusten/kuvien kommentoijille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti