Työlään huivin jälkeen halusin aloittaa jotain ihan simppeliä neuletta. No, päädyin sukkien tekoon, niitähän ei ole koskaan meillä ainakaan liikaa.
Vähän aikaa neulottuani alkoi pelkän sileän pinnan neulominen (aloitin kärjestä) tuntua kuitenkin liian tylsältä. Vai oliko se vain vieroitusoireilua pitsihuivin jälkeen? Sitten alkoikin sukkakirjojen selailu. En kuitenkaan halunnut liian monimutkaista ja hitaasti etenevää mallia, vaan helposti ulkoa muistettavaa mallikertaa.
Ohjeeksi valikoitui nopsasti Wendy D. Johnsonin kirjasta Socks From the Toe Up pitsineuleinen Van Dyke Socks -ohje.
Kärkialoitus ei ihan noudata tarkkaan ohjetta, koska olin jo ehtinyt aloittaa vanhalla tutulla Ullan kasialoituksella, kirjan ohjetta vähemmän silmukoita aloituksessa. Silmukoitakin lisäsin haluamallani tavalla. Kärkiosa on siis pidempi kuin ohjeessa. Eipä sillä nyt mitään merkitystä ole käytännössä, ainakaan minulle. Valitsemani lankakin on ohuempaa kuin ohjeessa.
Se sitten siitä sileästä neuleesta, pitsibuumi jatkukoon! Ohjetta lukiessani huomasin yhden virheenkin kaaviossa. Tapani mukaan en tietenkään ensiksi tarkistellut mitään errata -sivuja. Jotenkin aina luotan siihen, että kirjoihin kaikki ohjeet on jo tarkistettu niin monesti että virheetkin on havaittu ja korjattu ennen painoon menoa. Vähän aikaa pohdittuani totesin että kaaviossa oli pakosti yksi kavennus liikaa. Tarkistus Ravelryssä vahvistikin havaintoni.
Sen jälkeen työ alkoi tuntua taas helpponeuleelta kuten alunperin olin toivonutkin. Langaksi nappasin keväällä tilaamaani Fortissima Socka mit Rosskastanien -lankaa. Testaanpa sitten samalla hoitaako lanka suonikohjuisia jalkojani. Valmiit sukat kuvasin kylläkin tyttäreni jaloissa (jos ihmettelette missä ne mykkyrät oikein ovat)
Tiedot vielä tähän kuvan alle koottuna:
kirjasta Socks From the Toe Up (Wendy D. Johnson)
ohje Van Dyke Socks
lanka Fortissima Socka mit Rosskastanien, valmistajana Shoeller+Stahl
puikot 2,5 ja resorissa 2 KnitPicks Harmonyt
lankaa kului 64 g
koko 38-39
silmukoita 60
Kantapäät neuloin ohjeen mukaisesti kiilana, resorin päättelin neulalla tällä kertaa kuten näissä huhtikuussa valmistuneissa sukissakin.
Ilta-auringon valoa ja varjoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti